Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kissanviikset ja katinkontit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kissanviikset ja katinkontit. Näytä kaikki tekstit

tiistai 4. lokakuuta 2016

Kortelahden kissat ja ruska

Oranssit kissani ja syksyn ruska, molemmat innoittavat minua kuvaamaan. Kissani lähtevät innolla pienille retkille Kortelahden lähiympäristöön. Ne seuraavat mukana ihan yhtä hyvin kuin koirat. 

Hilla on nyt seitsemän vuotta. Se on asunut  Kolilla melkein yhtä kauan kuin minä. Aikanaan Hilla teki kolmet pennut ja on nyt steriloitu.








Liinu on viisivuotias Hillan tytär. Se teki viimeiset pentunsa keväällä ja steriloitiin nyt syksyllä.






Viimeisestä pentueesta kuin vahingossa minulle jäi ihana, villi Maija.










Eihän tämmöistä kaunotarta voi vastustaa.
Kissani ovat olleet valokuvamalleina kuvittamassani kirjassa Kissanviikset ja katinkontit
Samoin Hillan, Liinun ja niiden pentujen kuvia löytyy Paperisilppurin korteista.

lauantai 23. huhtikuuta 2016

Kymmenvuotisjuhla kirjailijana ja Hassisena


Hyvää kirjan ja ruusun päivää!
Minä vietän samalla kymmenvuotisjuhlaa kirjailijana.


Melko tasan kymmenen vuotta sitten julkaistiin ensimmäisen kirjani Maatiaisten matkassa ( Maahenki 2006). Varmaan jokainen kirjailija muistaa sen hetken, kun saa esikoiskirjansa käsiinsä. Minulle se oli elämäni viidenneksi merkittävin tapaus. Neljä muuta ovat nimeltään Laura, Johannes, Aatos ja Taneli. Olin silloin kuntoutuksessa Kuopion lähellä Vuorelassa ja avasin kirjapaketin yksin hotellihuoneessani. Kirjan olin kirjoittanut vielä Kirsti Liljana, mutta juuri ennen painoon menoa muuttui kirjan kanteen kirjoittajaksi Kirsti Hassinen. Muistan, kuinka kustantaja olisi halunnut pitää nimen Lilja, mutta minä pidin pääni. Olin toipumassa elämäni suurimmasta koettelemuksesta, avioerosta,  ja halusin aloittaa uudella, alkuperäisellä nimelläni. Enpä silloin osannut edes unelmoida, että kymmenen vuoden kuluttua nimeni on jo neljässä kirjassa.
Täältä löytyy tunnelmia ja tietoa ensimmäisestä kirjastani Maatiaisten matkassa .


Kun kirja on syntynyt, on aika juhlia ystävien kanssa.
Kirjan kirjoittaminen on yksinäistä puurtamista. Ennen kaikkea se on sinnikästä työtä, hiomista ja korjaamista. Koko ajan pitää olla valmis oppimaan uutta. Sitten kun kaikki on kohdallaan, saa ehkä hetken tuntea kirjoittamisen hurmaa.
Kirjoittaminen on myös nöyryyttä myöntää, ettei itse osaa kaikkea. Siksi on tärkeää osata kuunnella myös muita. Minulla on ollut onni löytää viisaita, avuliaita ystäviä, jotka ovat tukeneet, auttaneet ja iloinneet kanssani. Nostan maljan heille. Kiitos ystävät!


Vaikka olen enimmäkseen kirjoittanut tietokirjoja, taustalla ovat aina olleet omat kokemukseni ja omat eläinystäväni. Rakkaat maatiaiseni ovat tärkeimmät muusani.






torstai 31. joulukuuta 2015

Kissa liukkahalla jäällä


Joulunpyhien jälkeen pakkaset kiristyivät ja aurinko tuli pesästään. Maassa on enemmän kuuraa kuin lunta.


Pakkanen loihti Käränkälle liukkaan kannen. Jää kantaa jo hyvin kissan, varmaan kohta ihmisenkin.


Maatiaiset ry on valinnut vuoden 2016 maatiaiskotieläimeksi maatiaiskissan. Leikkisää ja kehräävää Uutta Vuotta!
Tietoa maatiaiskisssasta ja Kissanviikset ja katinkontit-kirjasta




Ole aina iloisella päällä niin
kuin kissa liukkahalla jäällä.



perjantai 17. huhtikuuta 2015

Hei kaikki kissaihmiset ja Kolin kollit!


Tänään posti toi uuden kissakirjan!
Kirjan runot Raili Heikkilä, kuvat ja tietoisku maatiaiskissasta ovat Maatiaismuorilta. Kirjan on kustantanut Paperisilppuri.


Kirjan päätähdet Liinu ja Hilla tutustuvat kirjaan.

Kirjaa voi kysellä kirjakauppiailta. Sitä saa netista ja suoraan minulta. Kyselkää myös kirjastosta. Tarkemmin Kissanviikset ja katinkontit-kirjan omalla sivulla

Itse lahjoitan ensimmäisen kirjan 90-vuotta täyttäneelle äidilleni, joka ei enää jaksa lukea pitkiä tekstejä. Hyväntuulisia kuvia hän katselee mielelläni. Postissa lähtee heti myös kirja pojanpojilleni, jotka haaveilevat omasta kissasta.

Mitä kuuluu kirjan päätähdille Hillalle ja Liinulle?

Hilla nautiskelee huolettomasta elämästään Liinu-tyttären ja koirakavereiden kanssa. Pennunhoito ja imetykset ovat taaksejäänyttä elämää.
Liinua ei ole vielä leikattu. Kortelahden pihassa ei poikaystäviä ole näkynyt. Reilu kolme viikkoa sitten Liinu kuitenkin häipyi yhdeksi yöksi omille teilleen ja palasi aamulla raukeantyytyväisenä kotiin.


Jännittyneenä odotan, minkälaisia seuraamuksia tästä retkestä syntyy helatorstain tienoissa. Isäehdokas ei ole etsinnöistä huolimatta ilmottautunut.



Hei kaikki Kolin kollit! Ilmottautukaa Maatiaismuorille. Emäntäni kävisi mielellään tervehtimässä ja ottamassa valokuvia. Mitään velvotteita mahdollisesta isyydestä ei seuraa, päinvastoin isäntäväki saa lemmikistään kuvia ja Kissanviikset ja katinkontit-kirjan.


Katti kontissa kissanviikset ojennuksessa. Hilla on täydellinen valokuvamalli!