Uutta kotisaarta kevään valossa.
Minä olen jo ihan rakastunut näihin Reposaaren puutalokortteleihin. Kirkkokatua kuvattuna aamulla varhain omalta parvekkeelta.
Aamulenkille kannattaa lähteä varhain.
Satamapuiston kevätaamua. Kunhan tämä korona-aika helpottaa, voin tuosta pysäkiltä nousta bussiin ja lähteä käväisemään vaikka Porin torilla.
Täysikuu saa aina mielen levottomaksi.
Pakkohan sitä oli lähteä hiljaisia katuja pitkin Takarannalle kuuta kuvaamaan.
Siikarannan takana olevilla kalliolla äitienpäiväretkellä.
Täällä voi kohdata rantakäärmeen.
Lempilenkki illalla Lontoon uimarannan ja aallonmurtajan kautta Takarannalle ja Junnilaan ja siitä metsän kautta kotiin.
Salaperäinen Junnila
Kaikki tämä kilometrin säteellä Kirkkokadulta keltaisesta Toivolan kodistani.
Reposaari on todellakin ihana! Olen itsekin palannut sinne uudestaan ja uudestaan retkilläni, jos olen ehtinyt. Sinulla on nyt vaihtunut ympäristö ihan täysin, on kadut ja katuvalot ja bussipysäkki lähellä! Uskon, että joustavana ihmisenä tykkäät tästäkin ja osaat arvostaa. Kaikessa on puolensa.
VastaaPoistaKaunista! Tuonne pitää lähteä kyllä kesällä ihmettelemään maisemia. :)
VastaaPoistaKyllä täällä tuntuu viihtyvän. Kävelyä tulee paljon, kun koirat pitää lenkittää kolmesti päivässä. Ei voi vain heittää pihalle. Ihan hyvä asia oman kunnon kannalta. Mäkiä ei ole niin kuin Kolilla, mutta kiviset rantareitit ovat hyvää tasapainoharjoittelua.
VastaaPoista