Lapinporokoirat Unna ja Mansi:
Täällä sitä sitten ollaan. Emäntä on jo purkanut suuren osan muuttolaatikoista. Ollaan keritty myös ulkoilemaan ja tutustumaan uuteen kotisaareen. Osataan jo kulkea räpsööläiseen tapaan keskellä tietä. Tosin me kulkisimme mieluummin pitkin puskia ja lukisimme paikallisten koirien viestejä. Saadaan me sitäkin tehdä. Muutamaan ollaan tutustuttu haukkuetäisyydeltä. Me olemme kyllä melko ystävällisiä ja suvaitsevia, mutta porokoirien tapaan pitää oma reviiri ensin varmistaa.
Emäntä sanoo, että ollaan käyttäydytty hyvin. Täällä noita ihmisiä ja koiria on niin paljon, ettei ihan kaikkia passaa haukkua. Valppaana kyllä olemme.
Pikku Pietan kanssa olemme päässeet ulkoilemaan ja meidän ei onneksi tarvitse pitää turvaväliä niin kuin emännän ja Pietan.
Metsänkin löysimme. Ei nyt semmoista korpea kuin Kolilla tai Lapissa. Mutta ihme kyllä, nähtiin poronnäköinen, ei ollut kuitenkaan poronhajuinen.
Onneksi uudesta kodista on vain parinsadan metrin matka sekä merenrantaan että mukavaan metsään.
Yöt nukumme kuitenkin ihan emännän sängyn vieressä, varmuuden vuoksi.
Kissoja ja kanoja on vähän ikävä.
Moro sinne Räpsööseen! Hyvin teillä näyttää menevän. Surku, kun joutuu joskus tuollaisiin muutoksiin, että osa kavereista jää. Tulee sitten uusia kavereita, ja osan tunnettekin jo!
VastaaPoistaHerttainen kuva pikkuneidistä ja mummosta. Hyvä, että koirilla on luonto lähellä. Ovathan nekin varmaan vähän ihmeissään maisemien vaihtuessa ja tuttujen kavereiden puutteesta. Toivottavasti kotiudutte hyvin uusiin maisemiin.
VastaaPoistaMukavalta näyttää uuteen kotiutuminen! On merta ja metsää ja luontoa. Uudet paikat ovat sitten jännittäviä. Mutta äkkiä niihin tottuu, onneksi tutut ihmiset ovat sielläkin.
VastaaPoistaKiitos, mukavasti on alkanut. Kävelyä tulee melko paljon, vaikka saari ei suuren suuri olemaan. Pitää mennä etsimään rantakäärmeitä Lontoon uimarannalle, sitten katsomaan auringonnousua Satamapuistoon tai metsäretkelle Linnakepuistoon.uudessa paikassa on niin paljon tutkittavaa.
VastaaPoista