keskiviikko 28. heinäkuuta 2021

Tarvitaan lisää vastuullisia maatiaiskissankasvattajia


Mistä ratkaisun avaimet kissapopulaatioihin ja maatiaiskissan säilyttämiseen?

Suomalainen maatiaiskissa on osa kulttuuriperintöämme. Kissojen alkukoti on Mesopotamiassa, jossa kissoja tiedetään olleen jo 5000 v eKr. Ensimmäiset kissat tulivat meille noin tuhat vuotta sitten viikinkien ja myöhemmin hansakauppiaiden matkassa. 

Vilja-aittojen kissanluukut kertovat, että kissa oli talonpojalle arvokas apulainen.

Kaikki kissarodut on jalostettu alunperin eri maiden maatiaiskissoista. Suomeen rotukissat tulivat vasta 1800-luvulla, jolloin porvaristo hankki niitä lemmikiksi. Suomen Kissaliiton rekisterissä on nykyään yli 40 kissarotua. 


Kuusiviikkoiset kissanpennut alkavat laajentaa elinpiiriä ja opetella tärkeitä taitoja.


Suurin osa suomalaisten kotikissoista on maatiaisia. Enimmäkseen kissat edelleenkin lisääntyvät perinteiseen tapaan niin,  että paikkakunnalla on muutama vapaana liikkuva kolli. Näin on muodostunut alueille tyypillisä maatiaiskissakantoja.


Kissanpentu tarvitsee emon hoivaa kolmen kuukauden ikäiseksi. 


Maatiaiskissan mainetta pilaavat kissapopulaatiot. Kissojen annetaan lisääntyä ilman kontrollia. Näin on syntynyt kodittomia, sukusiitettyjä ja sairaita kissakantoja, joita eläinsuojelijat ovat joutuneet pelastamaan. Kansalaisaloitella ”Kissakriisi hallintaan” yritetään lopettaa villien kissalaumojn syntyminen. Olen itsekin allekirjoittanut aloitteen, jossa vaaditaan, että vapaana liikkuvat kissat pitäisi olla tunnistusmerkittyjä ja leikattuja.
  

Kymmenen päivän ikäinen kissapentue. Silmät ovat juuri avautuneet. Nämä pennut kasvavat  emon ja ihmisten hyvässä hoivassa.

Sitä ennen olisi kuitenkin pelastettava maatiaiskissojen geeniaines. Jo nyt  on hyvin vaikea löytää maatiaiskissalle kollia, koska kaikki kotikissat kastroidaan yleensä alle vuoden ikäisenä. Hyvin tärkeää olisi säilyttää erisukuisia siitoskissoja ympäri Suomea. Kissojen sukutauluja väreineen ja paikkakuntatietoineen olisi kirjattava ylös. Kasvatuksen tavoitteena ei kuitenkaan rotukissojen tapaan saisi olla ahdas ulkomuoto- ja värimääritykset, vaan kannan säilyttäminen sekä ulkomuodollisesti että geneettisesti monimuotoisena.


Kuusiviikkoinen maatiaiskissanpentu Lyyti

Ulkonäöllisesti kissaroduista eurooppalainen muistuttaa eniten suomalaista maatiaiskissaa.Vuonna 2017 Suomen Kissaliitto julisti Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Suomen kansalliskissaksi eurooppalaisen. Eurooppalaisen omilla sivuilla kerrotaan, että kissarodun kasvatus aloitettiin ruotsalaisista maatiaiskissoista Ruotsissa 1940-luvulla. Suomessa eurooppalaisen kasvatus aloitettiin 1960-luvulla. Suomalaisia maatiaiskissoja on rekisteröity näyttelytulosten perusteella rotuun. Eurooppalainen on hyvin pieni kissarotu. Pentuja syntyy Suomessa alle sata vuodessa. Eurooppalainen yrittää maatiaiskissojen suosion avulla päästä kansalliskissaksi. Tosiasia kuitenkin on, että se on käyttänyt suomalaisia maatiaiskissoja vain muutaman yksilön hätävarana rodun geeniaineksen laajentamiseksi.






Suomalainen maatiaiskissa on konstailematon peruskissa, joka on luonteeltaan leikkisä ja seurallinen. Se soveltuu kotikissaksi sekä maalle että kaupunkiin. Se toimii edelleen myös hiirestäjänä  maalla taloissa, navetoissa  ja talleissa. 


Maatiaiskissan kasvatus pitää hoitaa vastuullisesti niin, että huolehditaan kissanpennuille hyvä elämä ja myös sukujen säilyminen. Tarvittaisiin yhteinen järjestö, joka tekisi töitä maatiaiskissan säilyttämiseksi ja aseman parantamiseksi. Toivoisin myös, että tutkijat kiinnostuisivat selvittämään suomalaisten maatiaiskissojen geneettistä perimää. 

Kuvissa esiintyvät pennut ovat omien kissojeni Hillan ja Liinun jälkeläisiä kolmannessa ja  neljännessä polvessa. Hienoa, että ystäväni ovat jatkaneet vastuullista kissankasvatusta. 

Blogissani aiheesta aiemmin:

Maatiaiskissan kasvatus on vaikeaa ja ristiriitaista

Suomalainen kansalliskissa, eurooppalainenko?

11 kommenttia:

  1. tärkeää asiaa! Ja ihastuttavat kuvat. Kiitos myös allekirjoitusvinkistä! Luulen, että olen jo allekirjoittanut, mutta täytyy nyt tarkistaa.

    VastaaPoista
  2. Hienoa systeri. Tärkeää asiaa. Valistusta tarvitaan, sillä niin moni katsoo asioita vain yhdestä näkökulmasta. Minullakin Hillan upea jälkeläinen 10-vuotias Wilma Agata

    VastaaPoista
  3. Todella tärkeää asiaa!!! 🥰👍👏

    VastaaPoista
  4. Uutta tietoa! Hyvää valistusta. Pian saadaan lähisukuun oikea kirjava maatiaiskissa!

    VastaaPoista
  5. Nyt jäi kyllä epäselväksi miten maatiaiskissat sitten oikein lisääntyvät, jos kaikki vapaina liikkuvat maatiaiset leikataan. Eihän terve ja luonnollinen maatiainen millään menesty sisätiloissa tai parittele väkisin jonkun tuntemattoman kollin kanssa ilman stressiä ja masennusta. Eikä kukaan kasvattaja lähde nimenomaan vaatimattoman ja mitäänsanomattoman näköisiä maatiaisia kasvattamaan. Jos vastuullisesti kasvattamista on vain sisätiloissa lisäännyttäminen rekisteröitynä, rokotettuna ja eläinlääkärin tarkastamana ja siitospartnerit vain muutamassa kollissa, niin mitä saamme aikaan? Viron rescuekissojen tuonnin räjähtämisen tuhansiin vuodessa ja mitä lie sairaita kulkukissoja Romanian kaduilta.

    VastaaPoista
  6. Toivottavasti ei maataisiskissasta yritetä tehdä rotukissaa. Mutta rotukissojen kasvatuksesta voisi ottaa hyvät asiat kuten tarpeelliset terveystarkastukset ja pentujen luoutusikä kolmeen kuukauteen. Tämä kolliasia on todellinen ongelma eikä niitä todellakaan saisi olla vain muutama, vaan paljon eri puokelta Suomea. Nyt terveistä kolleista on jo pula eli pitäisi löytää asialle ratkaisu tai varmaan erilaisia ratkaisuja. Eikä maatiaiset nyt kyllä mitäänsanomattomia ole eli uskon kyllä, että monet innostuisivat niiden kasvatuksesta, kunhan niiden arvostus lisääntyisi niin, että pennuista maksettaisiin kunnon korvaus.

    VastaaPoista
  7. Maatiaiskissako vaatimattoman ja mitäänsanomattoman näköinen ? Pelkästään jo Maatiaismuorin blogia ja sen myötä hänen kissojaankin seuranneena olen eri mieltä. Ja kyllähän tämänkin jutun kuvat esittelevät todella mielenkiintoisen näköisiä pentuja! Maatiaismuori on myös näyttänyt hyvää kasvattajaesimerkkiä kollienkin valinnassa. - Ottaisin heti maatiaiskissan, jos en olisi kissoille allerginen.

    VastaaPoista
  8. "Olen itsekin allekirjoittanut aloitteen, jossa vaaditaan, että vapaana liikkuvat kissat pitäisi olla tunnistusmerkittyjä ja leikattuja."

    Eikös tässä ole vähän ristiriita että toisaalta vaadit että kissojen pitäisi olla leikattuja, mutta toisaalta taas kollia siittäjäksi ei meinaa löytyä?

    VastaaPoista
  9. Tunnistusmerkintävaatimus on ilman muuta hyvä. Tämä kissojen vapaa liikkuvuus on ristiriitainen juttu. Kun asuin Kortelahden pientilalla, kissani olivat leikkaamattomia eikä siitä sen kummempaa ongelmaa syntynyt kun ne olivat hyvin hoidettuja omassa pihapiirissä viihtyviä kissoja. Mutta tietysti on riski pitää leikkaamatonta kollia. Jossain vaiheessa se voi lähteä etsimään tyttökissoja. Ehkä tähän pitäisi löytää joku kompromissi. Siitoskolli voisi olla sisäkissa tai nuorta kollia voisi pitää leikkaamattomia reilun vuoden ikäiseksi. Tai kissankasvattajalla olisi iso ulkotarha leikkaamattomille kolleille, jonne tyttökissat tulisivat kyläilemään.

    VastaaPoista