Ensi sunnuntaina vietetään Avoimet puutarhat-päivää, jolloin portit ovat avoinna moniin upeisiin yksityisiin puutarhoihin ympäri Suomea. Tapahtuman sivuilta löydät helposti lähimmät puutarhat, missä kannattaa vierailla.
Olen pitänyt itseäni aina huonona puutarhurina, joka ei saa mitään kasvamaan ja on laiska kitkemään. Nyt olen kuitenkin löytänyt oman tapanai hoitaa pihamaata ja olen siitä hyvin onnellinen. Nautin pihastani joka ikinen päivä ja iloani lisää tieto, että minun lisäkseni siitä nauttivat monet tuhannet öttiäiset pienistä pistiäisistä lampaisiin. Minun juttuni on luontopiha. Avaan puutarhani portit virtuaalisesti täällä blogissani.
Maatiaiskanani, kirjavat kesälampaani, kissani ja porokoirani ovat puutarhani kauneimmat kukkaset. Haluan, että pihani on sellainen, että kotieläimet saavat oleskella siellä vapaasti. Loppukesästä myös lampaat pääsevät yleensä vapaana pihalle hoitamaan kukintansa ohittaneita nurmikoita.
Kortelahden pientila on Käränkävaaran juurella maisemassa juuri oikealla paikallaan. Yksi autottomuuden suuri etu on, ettei pihassani ole näkymää pilaavia peltilehmiä. Pieni ruskea skootterini ei häiritse maisemaa. Autoton pihapiiri on nykyään harvinaisuus.
Taloon johtaa parin sadan metrin hiekkatie kylätieltä. Tie on muotoutuut kulkijoiden ja ajoneuvojen jäljiltä kuoppaiseksi. Muutama automies on sanonut, että minun pitäisi ajattaa tielle hiekkaa, koska siinä on kuoppia. Minäkö peittäisin ihanat kuopat, joihin syntyy sateen jälkee jännittäviä lätäköitä! Hiekka peittäisi myös kauniin vihriöivän rannun tien keskellä.
Tien molemmin puolin rehottaa villiintynyt lehtomainen luonto, jossa on paljon vanhaa ja lahoavaa puuta monenlaisten lintujen asua ja elää.
Tuoksut ovat tärkeä osa elämystä. Nyt pihallani tuoksuu pihlaja, joka kukkii tänä vuonna runsaana. Täällä voi kesän etenemisen myös haistaa. Luontopihassani tuoksuvat kesän rytmissä tuomet, pihlajat, kielot, syreeni ja karjalanruusu.
Pihlajia on useampia kotimetsän reunoilla. Komein kasvaa navetan nurkalla.
Talon toisella puolella on pieni puupuisto, joka oli minun tänne muuttaessani täysin pusikoiden, nokkosten ja viheliäisen elämänlangan eli karhunköynnöksen valtaama. Nyt lampaat ovat avanneet maisemaa. Vanha lehmus on kallelaan, mutta vielä voimissaan.
Erilaiseten havupuiden ja lehtikuusien lisäksi pikkuarboretumissa kasvaa myös neljä komeaa tammea.
Navetan päätyä komistaa mahtava haapa. Haavan havina on Maatiaismuorin mielimusiikkia.
Polut syntyvät ihmisten ja kotieläinten askeleista. Saunapolku, jonka ympärillä heinä on kasvanut korkeaksi. Kohta lampaat siirtyvät aidan takaa saunarannan laitumelle ja hoitavat ruohonleikkuun.
Rakastan nurmettuneita polkuja ja kärriteitä. Ruohonleikkuri säksättää pihassani harvoin. Muutaman kerran kesässä ajellaan tien reunat ja nurmikko talon ja navetan edessä.Kukkakedot niitetään kukinnan jälkeen. Ne saavat kuivahtaa maassa ja sen jälkeen voidaan syöttää lampaille tai viedä kompostiin.
Etupihan kuivalle rinteelle olen kylvänyt niittykukkaseoksen kaksi vuotta sitten, kun rinne myllättiin sähkölinjojen kaivamisen yhteydessä. Viime kesänä siinä jo kukki runsaana keltasauramo ja unikot. Nyt juhannuksen aikaan avautuivat ailakit, päivänkakkarat olivat nupuillaan. Alempana leviää pitsihuntuinen koiranputki, joka on tullut sinne luontaisesti. Niityn kukinta on vasta alullaan ja on jännittävää seurata, mitä sinne ilmestyy. Apilaa on ainakin tulossa. Ovatkohan unikot selvinneet talven yli?
Kukkaniityn perhoskauden avasi komeasti ritariperhospari juhannuspäivänä.
Aiheeseen liittyviä blogikirjoituksiani
Valokuvaajan Onnenmaa
Lampaat kukistivat elämänlangan
Lampaat luo maisemaa
