On ollut ihanan lämpimiä loppukesän päiviä. Aamuisin menen usein koirien ja kissojen kanssa Kortelahden vieressä olevalle pikkusuolle. Keväällä ja kesällä yritän pitää kotieläimet poissa suolta, vaikka itse siellä mielelläni tarkkailenkin ja valokuvaan elämää lammella. Nyt linnut ovat suurimmaksi osaksi häipyneet.
Kissat seuraavat minua aamukävelyllä ihan yhtä hyvin kuin koirat. Ne esittelevät kiipeilytemppujaan ja loikkivat suolla mättäältä mättäälle.
Nyt Liinu jostain syystä jäi porukasta ja meni sitten vahingossa lahdukan toiselle puolelle. Siellä se naukui surkeasti, että minä haluan mukaan.
Unna huuteli, että tule tänne. Kierrä saunarannan kautta!
Jos tarkkaan katsoo, Liinu näkyy vastarannalla. Välimatkaa on ehkä noin 25 metriä.
Minulla on suoniemen nokassa telttatuoli, jossa on mukava istuskella ja juoda aamukahvit. No Maija tietysti omi parhaan paikan.
Liinu jatkoi naukumistaan ja kapusi veteen kurkottavalle karahkalle.
Lähemmäksi ei pääse ja ups, tästähän voi tippua!
Mansi jo vähän huolestui ja katsoi minuun, että enkö aio auttaa.
Minä vain kuvasin. Tilanne alkoi vaikuttaa kiinnostavalta ...
Liinan oksa taipui veteen...
Pelastusjoukot paikalla vastaanottamassa urheaa uimaria.
😻ihana kuvasarja!
VastaaPoistaSait hymyn huuleen mainiolla kuvasarjalla. Kuinka kauniita ovatkaan kissasi !!
VastaaPoistaMahtava kuvasarja teksteineen, kiitos!
VastaaPoistaNo voi hurja! Liinu ei näytä yhtään pollealta tuolla vedessä, mutta sen jälkeen todellakin :-D
VastaaPoistaOnpa kauhistunut ilme uimarilla, mutta hyvin selvisi :))) ja häntäkin säilyi kuivana :D
VastaaPoistaOli kyllä blogisi helmiä tämä yllättäen eteen tullut tavallisen elämän elämää suurempi tarina. Eläinten ilmeet on oma lukunsa. ja voin kuvitella Liinun sylissäsi tämän jälkeen ja kuinka ihastellen kehut hänen neuvokkuuttaan ja rohkeuttaan.
VastaaPoistaKyllä eläimistä on niin paljon iloa.
Kylläpä oli häntä pörheänä uidessa! Ihana! 😍
VastaaPoistaVoi miten hauska tarina. No Liinulle ei ihan niin hauska. Hienoa, miten eläimet huolehtivat toisistaan. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Suloinen kissapari lopussa.
VastaaPoistaKiitos! Suomalainen maatiaiskissa on seurallinen, kekseliäs ja rohkea. Se näkyy hyvin Liinun ratkaisuissa. Samanlainen oli edesmennyt Hilla temppuineen tyttärestä Maljasta puhumattakaan. Näiden kanssa on saanut kokea monet yllätykset ja naurut.
VastaaPoistaNo jopas. On siinä mirrillä ollut sisua ja rohkeutta. Brawo!
VastaaPoistaUpea kuvatarina.
Ihana tarina ja onnellinen loppu <3
VastaaPoista