Maaliskuun aikana olemme liikkuneet koirien kanssa paljon sekä Pielisen että Käränkän jäillä. Punainen potkukelkkani on mainio kulkuväline. Pielisellä ei tänä vuonna avattu ollenkaan jäätietä, koska teräsjäätä ei syntynyt tarvittavaa 40 cm. Vaihtelevat säät ovat tehneet jääolosuhteetkin oikukkaiksi. Jäällä on ollut lunta, sohjoa tai liukasta peilijäätä. Pakkasten ja plussakelien vaihtuessa tiuhaan tahtiin jäät ovat olleet myös varsin äänekkäitä.
Vuonislahden ja Pielisen välillä oli 7 km luistelurata.
Sumuinen pakkasaamu Pielisellä
Retkellä Häkinniemessä. Taustalla Rintasenvaara.
Pakkassumuisella Käränkällä
Yleensä Mansi ja Unna viihtyvät jäällä, kisailevat ja tutkivat pilkkiaukot.
Viime sunnuntaiaamuna läksimme taas auringonnousn aikaa kotirannasta jäälle.
Yhtäkkiä koirat tekivät stopin eivätkä suostuneet tulemaan luokseni, kun olin edennyt potkukelkalla vähän pitemmälle rannasta.
Ne päättivät juosta viereiselle suolle.
Sieltä ne katselivat epäluuloisina ja vähän huolestuneina, kun houkuttelin niitä luokseni jäälle.
Varo Maija, täällä kuuluu outoa pauketta ja kuminaa!
Jää piti todella kovaa ääntä. Maijaa se ei kuitenkaan pelottanut.
Mansia ja Unnaa piti kovasti houkutella jäälle. Emmekä me toki niitä pakottaneetkaan, vaan siirryimme suon puolelle.
Kevät etenee ja kevään ihana valo lisääntyy joka päivä.
Onpa Maija kylmähermoinen katti! Kyllä minuakin arveluttaisi, jos jää paukkuisi alla.
VastaaPoistaMaija luottaa teräviin kynsiinsä.
VastaaPoistaUpeita kuvia! Pielinen on ääntänyt todella paljon tänä keväänä, omat koirat myös ihmettelee sitä, tulevat kyllä perässä jäälle, mutta eivät omin päin sinne mene. Hyvä niin. Aurinkoisia päiviä sinulle ja lemmikeillesi!
VastaaPoista