Kissajakoira-leikkejä keväthankiaisella

Mietiskelin, että pitäisikö kirjoittaa koronaviruksesta. Sitä on kaikki mediat pullollaan enkä minä osaisi tuoda asiaan uutta näkökulmaa. Ihmisillä on nyt paljon pelkoja, paineita ja epävarmuutta, jota haluaisin helpottaa.

Auttaisko pieni kissapäivitys, kun mulla ei ole kissavideoita. No, koiriakin on mukana.

Tämän kevättalven säät jatkuvat edelleen kummallisina. Tätä kirjoittaessani ulkona myrskyää, yöllä satoi vettä, nyt sataa räntää. Eilen sunnuntaina paistoi aurinko ja pakkanen oli yöllä kovettanut vähät hanget kantaviksi. Hankiainen saa koirat, kissat ja ihmiset riemastumaan.

Unnan tyttö viimeisestä pentueesta, kymmenkuinen Pilvipolun Virggo Vilgesjuolgi  eli Halla, on meillä hoidossa. Unna yrittää pitää vilkkaan tyttärensä kurissa ja nuhteessa.

Hei, mitäs oranssia tuolla kaislikossa vilahtelee?

Halla on kyllä tottunut kissoihin, kun omassakin perheessä niitä on kaksi. Mutta eihän sitä voi vastustaa kiusausta olla vähän kujeilematta.

Maija rientää Liinu-emonlle hätiin.

Maija pyysi laittamaan tähän kommentin, että kyllä, kyllä tiedetään, että olen vähän pyöristynyt. Eläinlääkärikin kehtasi siitä huomauttaa. Mutta  hypyt ja kiipeily sujuu entiseen malliin, ainakin melkein.

Nyt punotaan juoni tuon pentuketaleen menoksi.

Maija kertoo muutamin elein, että tässä talossa ei kissoja jahdata.

Okei, tuumaa Halla. Keksitään sitten jotain muuta.

Voi tuota nuorisoa, huokaavat Unna ja Maija.