Ruusunpunaista kylmyyttä

 Aamulenkit auringonnousun aikaan ovat parhaita. Vielä kerran ihanan talven kunniaksi.

Kotiportilla tapasin iloisesti vilkuttavan Pietan äitinsä ja Valmun kanssa. Pietan päiväkoti on Kirkkokadun toisessa päässä. Koirien kanssa potkuteltiin kohti auringonnousua Lontoonrantaan.

Mansi ja Unna nauttivat pakkasesta ja kaveruudesta. Rantakallioilla ja aallonmurtajalla on mukava vähän irrotella.  

Kuikkien syystanssi

Kortelahden syksyn äänimaisemaan kuuluvat kuikkien haikeat huudot. Kuikkapariskunta poikasineen viipyilee lammella. Nähtävästi poikanen ei ole vielä valmis muuttomatkalle.

Pari päivää on satanut, välillä rankastikin. Silloin mieli helposti masentuu. Mietin, että tätä se on taas monta kuukautta eteenpäin. Tänä aamuna oli vaihteeksi poutaa ja melko tyyntä. Viileä syysaamu kuitenkin houkutteli jäämään sisälle ja tappamaan aikaa jonninjoutavalla kuten netissä surffailemalla. Mutta koska en syö mielialalääkkeitä, minun on parasta ottaa alkavaan masennukseen ulkoilmapilleri. Niinpä pakotin itseni lammelle, jossa aurinko oli juuri nousemassa ja usva hälvenemässä. Otin mukaan kameran pisimmän putken siinä toivossa, että  kuikkapariskunta poikasineen ilmestyisi näkyviin ja että auringonvaloa riittäisi sen ajan. Tummat pilvet olivat jo vyörymässä lännestä. Istuin hiljaa matalassa retkituolissani lammen partaalla suon reunassa. Tuuli tanssitti usvahattaroita lammella.

Säpsähdin, kun yhtäkkiä huomasin parven kuikkia uivan  rivissä minua kohti.

Kuikat olivat nähtävästi kokoontuneet lähilammilta. Ne aloittivat syystanssin viileässä vedessä.

Tämä kokemus kannattelee minua taas monta pimeää päivää eteenpäin.

Kiitos kuikat taas kerran! Tätä odotellessa kuikan kihlajaiset

Miun aamut

Aamut ovat parasta aikaa. Näin kesällä tahtoo yöunet jäädä vähiin, kun en malta nukkua aamuisin.

Hellepäivinä lehmätkin ruokailevat mieluiten  varhaisaamun viileydessä. Aamuisin on usein tyventä ja silloin lähden kajakilla lammelle. Lammen hiljaisuuden rikkoo lehmänkellon vaimea kalahdus ja Sulevin aamukäheä kiekaus. 

Aamu-uinnille saan kaikenkarvaista seuraa. 

Minulla on yksi valokuvaustavoite saada  kaikki tämän kesän maatiaiset samaan kuvaan. Tässä on kait tähän mennessä paras kokoelma. Aamulla saunapolun varrella olivat kyllä mukana kaikki muut paitsi pennut. Mutta kaikkien mahtuminen samaan kuvaa onkin melkoinen haaste. Katsotaan, miten edistyn kesän aikana. Tämä haaste tarkoittaa sitä, että eläinten pitää oppia sietämään toisiaan lähellä. Ja toisaalta pitää olla hyvää tuuria ja laajakulma, että kaikki mahtuvat.

Joskus minulla on pikku apulaisia aamuaskareissa.  

Siskoni tyttärentytär Aleksandra voitti heti eläinten luottamuksen.

Kiitos Suleville ja kanoille aamiasmunista!