Pääsiäissuakkuna kotikoululaisille

Hei kaikki kotikoululaiset ja muut kotieläimistä kiinnostuneet!
Ajattelin kertoa teille pääsiäissuakkunan. Suakkuna on karjalankieltä ja tarkoittaa satua. Sitten hoksasin, että  jospa annan vain kuvat ja henkilöt ja te voitte itse keksiä tarinan. Samalla voitte tarkkailla eläinten ilmeitä ja olemusta.
Ymmärrätkö eläinten puhetta? Kissan kielessä on paljon merkitystä  esimerkiksi korvilla, hännän asennolla, kanoilla harjalla, heltalla, kauluksella ja laulusulilla ( pitkät pyrstösulat).

Kuvasin kanojen ja kissan touhut palmusunnuntaina. Kanat olivat ulkona valvotusti kuvauksen ajan ja sen jälkeen siirsin ne takaisin kanalaan. Kanat ovat meidän kohtalotovereita. Niillä on eristysaika  toukokuun loppuun lintuinfluenssan takia.

Suakkunan henkilöt:

Maatiaiskissa Maija, 4 vuotta. Enemmän tietoa  maatiaiskissoista

Ylhäällä  nuori kukko Tarmo ja sen isä Sulevi. Tarmo kuoriutui viime syksynä ja tutustuu nyt pikkuhiljaa kanalan ulkopuoliseen maailmaan.  Vieressä luultavasti Tarmon emo Vappu.  Toinen maatiaiskana on nimeltään Vuokko. Minäkään en enää erota niitä toisistaan. Alakuvassa Sulevi, Vappu ja Vuokko vastatuulessa.
Tietoa suomalaisesta maatiaiskanasta

Sepitä suakkuna!

Vappu-kana muistuttaa, että sopu sijaa antaa näissä eristysoloissakin.

Maukkaita pääsiäismunia kaikille!

Kaksi kukkoa

Mahtuuko kaksi kukkoa samaan kanalaan? Tämä kevät  taisi mennä kukkotappeluksi.

Kolin Kiekauksessa Kortelahdessa on nyt kaksi horniolaista maatiaiskukkoa. Kohta kolmevuotias  Sulevi

Ja sen viime syksynä kuoriutunut poika Tarmo Manni.

Apua! Tappelevatko isä ja poika, kauhistelee Vappu.

APRILLIA! Tässä on kysymys ihan muusta.

Sulevi on lempeä herrasmies, joka pitää hyvää huolta kanoistaan ja kasvattaa myös pojastaan kunnon kukon.

Sulevi vaatii tietysti tervettä kunnioitusta nuorelta kukkopojalta.

Sulevi opastaa Tarmoa tulevaan kukon tehtäväänsä.

Ennen muuttoani Tarmo saa oman hornionkannan kanaparven Kontiolahdesta. Sulevi ja kanat Vappu ja Vuokko jäävät Kortelahteen.

Vielä kuukauden verran minulla on aikaa  kuvata Tarmon ja kumppaneiden kevätseikkailuja. Ja ihmetellä, miten tulen toimeen Reposaaressa ilman kanojani!

Kanat ulkoilevat vain tiukassa valvonnassa ja paimennetaan sitten omaan aitaukseensa. Kanoja ei saa pitää lintuinfluenssan takia ulkona ennen kesäkuuta. Mansi ja Unna pitävät huolen, etteivät kanat pääse kosketuksiin muuttolintujen kanssa.

Kukkopoika sai nimensä ja kanat talvivieraita

Syksy on yleensä kanalassakin hiljaista aikaa. Muninta loppuu ja sulat tippuvat pehkuihin. Sulevi ja kanat Vappu ja Vuokko tipuineen kokivat lokakuun alussa yllätyksen.

Kesä oli kulunut sopuisasti pihalla päivystäen.

Vuokon elokuussa kuoriutunut tipu kasvaa hyvin emon tiukassa valvonnassa.

Kolmikuisena on aika nousta isojen kanojen tapaan orrelle nukkumaan.

Emon untuvien lämmössä voi nukkua orrellakin. Hyvää yötä!

Tipun sukupuolen määrttäminen on hankalaa, kun ei ole vertailukohtaa. Kukkopoikien harja kasvaa nopeammin.

Ja kyllähän tämä kukolta vaikuttaa. Minusta se on aivan vanhojen elokuvien sankarin Tarmo Mannin näköinen. Vai mitä mieltä olette? Kukkopoika sai nimekseen Tarmo.

Tuttavaperheellä Puntarikoskella oli kesäkanoina iitinkantaa. Nimensä mukaisesti se on kotoisin Iitistä. Maatiaiskannan  löysi Jan Hoogesteger  naapuritilalata vuonna 1993. Siitä kanta on pikkuhiljaa elpynyt. Nyt sälyttäjiä lienee noin 30 ( 2017). Kukot ovat yleensä punamustia, mutta myös kirjavia ja kokomustia kukkoja on syntynyt. Kanat ovat värikkäämpiä kuin kukot. Tässä neljän kanan parvessa musta väri on vallitseva.

Koska en enää ole säilyttäjä, otin iittiläiset talvihoitoon horniolaisten kavereiksi. No eivät ne vielä kovin hyviä kavereita ole. Sulevi kyllä otti uudet tytöt kohteliaasti vastaan. Vappu ja Vuokko pitävät niitä kilpailijoina. Tappeluita ei kuitenkaan ole syntynyt. Horniolaiset pitävät jöötä. Ruuat ja vedet annankin kanalan karsinan molempiin osiin erikseen. Väliaitaa ei onneksi tarvita. Katsotaan, miten suhteet talven aikana kehittyvät. Onhan kanalassa kohta kaksi kukkoa sekä horniolaiset ja iittiläiset. Pientä draamaa on odotettavissa.

Vappu, Sulevi, Pomo, Mamma, Kertto ja Jaana. Vuokko ja Tarmo omassa nurkassaan latialla.

Syyslomalla Pieta oli innokas kanojen hoitaja.

Saan edelleenkin viestejä ja kiitoksia kirjastani Omat kanat, omat munat, pihakanalan perustaminen Se on auttanut monet hyvää alkuun kanalaharrastuksessa, jonka suosio jatkaa kasvuaan. Enkä ihmettele. Kanat ovat oivia arkelämän piristäjiä!
Jos haluat tietää lisää maatiaiskanoista, tietoa löytyy kotisivuiltani Suomalainen maatiaiskana

Maatiaismuorin saunapäivä

Kortelahden saunarannassa aamut ovat parhaita. Valtakunnallisena saunapäivänäkin päätin lämmittää sauna aamulla varhain.

Käränkälammella leijaili vielä kevyt usva. Ilma tuoksui kypsälle kesälle.

Pinosin koivuhalot kiukaan pesään ja sytytin tulen.

Sää oli heti aamusta hiostava. Läksin aamu-uinnille. Omassa lahdukassa joudun vähän pujottelemaan ulpukoiden lomitse ja välillä on liian matalaakin. Suon reunaa on kuitenkin ihana uiskennella. Keskellä lampea avautuu maisema Kolille päin. Kellun ja hengitän syvään katsellen  poutapilviä.  Minun kesäjoogaani. Rakastan luonnonvesissä uintia.

Kuikka huutelee jossain, mutta näkösällä on vain nuoria lokkeja. Kuvia en toki ottanut uidessa, vaan pari päivää aiemmin, kun olin lammella kajakilla.

Mansi ja Unna sekä Sulevi kanoineen ovat aina mukana saunanlämmityksessä.

Lapinporokoirat ovat käteviä, kun haluaa saunoa ja uida rauhassa. Ne taatusti ilmoittavat satunnaiset kulkijat. Sulevi-kukkokin on valppaana.

Tietysti vuohetkin tulevat rantaan, kun siellä tapahtuu jotain. Ne ovat todella seuraeläimiä!

Nikke ja Lempi ovat oppineet hyppimään aitojen yli. Rantalaitumelle laitetaan parstaikaa sähköjä. Eiköhän ne sen jälkeen pysy aitauksessa. Mansi ja Unna kyllä mielellään palauttavat karkulaiset takaisin. Mutta kuin vieteriukot vuohet pomppaavat kohta taas aidan väärälle puolelle.

Helteisen aamupäivän saunoin ja uin. Unnankin sain houkuteltua veteen.

Nautinnollista saunapäivää kaikille!